Muistutus ympäristölain mukaisesta hakemuksesta
Muistuttaja: Kalastusmatkailuyritys Vuokatti Fishing, Antti Harju, Sotkamo, 19.12.2014
Asia: Purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Talvivaaran kaivosalueelta Nuasjärveen sekä nykyisien purkupisteiden kautta Kalliojokeen johdettavan puhdistetun veden määrän tilapäinen lisääminen vuoden 2015 aikana, Sotkamo, 23.10.2014, PSAVI/2960/2014
Hakija: Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesä, julkisselvittäjä asianajaja Jari Salminen
Tahriintunut mielikuva
Vuokatti Fishing on tarjonnut Vuokatissa Nuasjärvellä kalastuselämyspalveluita vuodesta 2008 alkaen. Pääasiallisia tuotteita ovat vetouistelumatkat Nuasjärvellä. Vuosien varrella yli 1000 matkailijaa, sadoilla kalastusmatkoilla, ovat kokeneet kalastuselämyksiä Vuokatti Fishingin erilaisissa kalastuspalveluissa. Vuokatti Fishing on ainoa kalastuselämyspalveluita tarjoava yritys Sotkamo-Vuokatti alueella.
Kaivostoiminnan aiheuttamat toistuvat ympäristöongelmat, sekä ympäristöongelmista uutisointi, kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa, ovat vaikuttaneet negatiivisesti Kainuulaiseen järviluontoon. Tämän seurauksena toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti liiketoiminnan aloittamisesta nykyhetkeen.
Vuokatti Fishingin kotimaiset asiakkaat ovat tiedostaneet kaivostoiminnan läsnäolon vuodesta 2010 saakka. Pääasiakaskunta, venäläiset perheet, ovat tiedostaneet kaivostoiminnan vuodesta 2012 saakka. Vesistöjen ja kalojen puhtaus ovat olleet monen asiakkaan huolenaiheena.
Kalastusmatkailu liikuttaa ihmisiä mielikuvien pohjalta, kalastuselämyspalveluita myös ostetaan mielikuvien pohjalta. Mikäli mielikuva puhtaasta luonnosta tahriintuu, on sitä vaikea korjata. Suunnitteilla oleva purkuputki ei ole parantamassa mielikuvaa puhtaasta järviluonnosta ja tulee vaikeuttamaan oleellisesti mm. kalastusmatkailuun liittyvää liiketoimintaa Nuasjärvellä.
Tässä muistutuksessa esitetyt väittämät perustuvat vahvaan Kainuun vesialueiden vesistötuntemukseen. Vesistötuntemuksen tukena on mm. tuhansien tuntien kokemuspohja Nuasjärvellä kalastamisesta ja veneilystä. Vertailupohjana ovat esim. Kainuun muut vesialueet.
Nuasjärvi, Sotkamon reitin pääjärvi
Nuasjärvi yhdessä Rehjan kanssa on pinta-alaltaan lähes 100km2 ja samalla Suomen 46. suurin järvi. Karkeasti arvioiden n. puolet koko Kainuun asukkaista, eli 40 000 henkeä, ovat jollain tavalla Nuasjärven vaikutuspiirissä. Nuasjärvi rajoittuu lännessä Kajaaniin ja idässä Sotkamoon kuuluvaan Vuokatin matkailukeskittymään. Nuasjärven vaikutuspiirissä, Vuokatissa, vierailee lisäksi vuosittain 800 000 - 1 000 000 matkailijaa.
Oulujärveen Kajaaninjoen kautta laskevan Nuasjärven käyttöaste on mm. ammatti- ja virkistyskalastuksessa erittäin suuri, koska kyseessä on Sotkamon reitin pääjärvi.
Talvivaaran nykyisessä vaikutuspiirissä olevien järvien, kuten esim. Jormasjärvi Oulujoen suunnassa ja Laakajärvi Vuoksen suunnassa, sosio-ekonomiset yhteisvaikutukset ovat vain murto-osa Nuasjärven vastaavista vaikutuksista. Kainuun muita vesialueita yhtään vähättelemättä Nuasjärven kohdalla ei ole siis kyse ”vähäpätöisestä korpijärvestä”.
SM-vetouistelu kisaillaan elokuussa 2015 Nuasjärvellä. SM-kilpailun saaminen Kainuuseen Nuasjärvelle on myös osoitus siitä, että Nuasjärveä arvostetaan kalavetenä Suomen laajuisesti.
Ihmetystä herättävä Kainuun ELY-keskuksen päätös
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut päätöksessään ettei purkuputkihankkeeseen tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), vaikkakin mm. Kajaanin kaupunki, Sotkamon kunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitävät lausunnoissaan YVA-menettelyä tarpeellisena. Lisäksi Elintarviketurvallisuusviraston mukaan Talvivaaran toimittamassa ”Puhdistetun veden purkuputki YVA-tarveselvitys” -asiakirjassa ei huomioida erikseen mm. elintarviketeollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Eviran mukaan vaikutukset kalakantaan ja kalojen turvallisuuteen elintarvikkeena vaativat lisätutkimuksia. Myös Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, ettei Talvivaaran toimittama tarveselvitys anna täyttä varmuutta kerrostuneisuuden kehittymisestä, eikä sen vuoksi esim. jäteveden vaikutuksista Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuuteen.
Päätöksessään Kainuun ELY-keskus on sivuuttanut mm. Nuasjärveen liittyvät sosio-ekonomiset vaikutukset, kuten vesialueen vetovoimaisuuden parantaminen ja säilyttäminen, sekä imagolliset tekijät. Vaikutukset alueen muuhun yritystoimintaan, kuten matkailuun on jätetty arvioimatta. Kyseiset vaikutukset olisi arvioitu laajamittaisesti YVA-menettelyssä.
Nuasjärven virtaukset
Nuasjärven yksi monimuotisimmista ekosysteemeistä sijaitsee Mujehoulun ja Jormasjoen virtojen välisellä alueella. Virtojen vaikutuksesta, sekä aluetta ympäröivän syvänteen vuoksi alue on Nuasjärven kalarikkain, alueella on mm. runsaasti ravintoa, sekä hapekasta vettä. Kyseiselle alueelle on kaavailtu ns. Talvivaaran purkuputki.
Purkuputken sijoittamiseen ns. ”Tikkaniemen säipän” ja ”Tikkaniemen saaren” väliin on vaikuttanut mm. purkuvesien (jätevesien) tehokas sekoittuminen ympäröivään vesimassaan virtauksien vuoksi. Tämä on todettu myös Talvivaaran teettämissä vesistömallinnuksissa. Putkilinjaus Nuasjärven Juurikkalahteen on myös Talvivaaran konkurssipesälle mahdollisimman kustannustehokas, lisäksi putkilinjauksen alustavat selvitystyöt ovat olemassa niiltä ajoilta, jolloin purkuputki oli julkisuudessa vesien ottoputki.
 |
| Kuva 1. Kokemuspohjainen arvio Nuasjärven virtauksista purkuputken läheisyydessä. |
Vaikka kyseessä ovat ns. käsitellyt jätevedet, hakemuksen mukaan, kansantajuisempaan muotoon käännettynä, purkuputken Nuasjärveen johtamat jätemäärät tarkoittavat seuraavaa:
- Nikkeliä n. 2.2 kg joka päivä (0.8 t/v)
- Kuparia n. 2.2 kg joka päivä (0.8 t/v)
- Sinkkiä n. 5.5 kg joka päivä (2 t/v)
- Mangaania n. 123 kg joka päivä, eli kaksi saavillista joka päivä (45 t/v)
- Sulfaattia n. 82 000 kg joka päivä, eli kaksi rekkakuormaa päivittäin (30 000 t/v)
- Natriumia n. 41 000 kg joka päivä, eli yksi rekkakuorma päivittäin (15 000 t/v)
- Lisäksi purkuputki laskee päivittäin Nuasjärveen mm. rautaa, uraania, kadmiumia, elohopeaa ja erilaisia kiintoaineita, eli juuri niitä samoja haitta-aineita, joita on varastoituna kaivosalueelle.
Kyse on siis merkittävästä haitta-ainelisästä, jota ei muutoin Nuasjärveen esitetyssä laajuudessa kulkeutuisi.
Voidaan kuitenkin olettaa, että riskien hallinnasta huolimatta, ongelma- ja vahinkotilanteissa purkuvesien jätemäärät ovat jotain muuta kuin mitä lupahakemuksessa on mainittu.
Lisäksi hakemuksessa on arvioitu putkilinjan rakentamisvaiheen aikana, kevättalvella 2015, ranta-alueiden vedenlaadun heikkenevän hetkellisesti vesialueella tapahtuvien ruoppaus- ja kaivutöiden yhteydessä.
Virtaamana käsitellyt jätevedet tarkoittavat kansantajuisesti 240 l/s, eli yli 14 m3 joka minuutti, eli 20 500m3 joka päivä (7 500 000 m3/v). Vertailuna Jormasjoen virtaama on n. 13-15 kertaa suurempi kuin purkuputken virtaama. Tyynellä kelillä purkuputken suuaukon virtaama on havaittavissa pinnalla, vaikka purkuputken pää on 5-6m syvyydessä, ylettyen virtauksen hajoittimineen n. 2m korkeuteen pohjasta.
Poikastuotantoalueita
Purkuputki sijaitsee kuhan poikastuotantoalueen päällä. ”Tikkaniemen säippä”, sekä ”Tikkaniemen saari” ovat Nuasjärven merkittävimpiä kuhan kutualueita. Juurikka- ja Tikkalahti ovat hauen kutualueita. Virtojen vuoksi osa vesimassasta jää alueelle isoksi pyörteeksi. Paikalliset vaikutukset ovat merkittäviä, koska pyörteet sekoittavat purkuvedet tehokkaasti lähialueelle.
Jormasjärvestä Nuasjärven Jormaslahteen laskeva Jormasjoki on yksi Sotkamon reitin järvitaimenen poikastuotantoalueista, kuten myös Jormasjärveen laskeva Tuhkajoki. Hakemuksessa on arvioitu Tuhkajoen kohdalta taimenen poikasten olevan herkkiä vedenlaadun muutoksille. Hakemuksessa on myös arvioitu, että tietyssä tapauksessa taimenen vuosiluokka saatetaan menetetään kokonaan. Tästä huolimatta hakemuksessa on arvioitu ettei ylijäämävesillä, joita siis purkuputkessa kulkee, ole merkittävää haitallista vaikutusta kalastoon, vaikka tietyissä kaivoksen alapuolisissa vesistöissä on tapahtunut mm. kalojen karkottumista jätevesien vaikutuksesta.
 |
| Kuva 2. Kuhan ja hauen poikastuotantoalueet purkuputken läheisyydessä. |
Kalastusalueet
Nuasjärven yksi merkittävin ammatti- ja virkistyskalastusalue sijaitsee purkuputken vaikutuspiirissä. Ammatti- ja virkistyskalastajat pyytävät alueelta vuosittain tuhansia kiloja mm. kuhaa ja haukea passiivi- ja aktiivikalastusvälineillä. Ko. alueelta pyydettyä kalaa myydään ja tarjoillaan eri puolella Suomea. Lisäksi alue on Nuasjärven kalastusmatkailun kannalta tärkeä.
Kalastusmatkailun ja matkailukalastuksen, kuten Vuokatin matkailukeskuksessa majoittuvien ns. omatoimikalastajien kannalta alueen tekevät merkittäväksi mm. seuraavat seikat:
- Saalisvarmuus: Kalaa, etenkin kuhaa, on ko. alueella lähes koko vuoden. Alkukaudesta, sekä alkusyksystä alueella esiintyy myös kookasta haukea. Saalisvarmuus on koko Nuasjärvi - Rehja mittakaavassa parasta etenkin Juurikka- ja Tikkalahtien edustalla 6 - 8m vesissä, alkukaudesta myös alle 4m vedet antavat kalaa. Petokalat viihtyvät ko. alueella hyvän saaliskalatilanteen vuoksi. Saaliskalat ovat alueella ns. Mujehoulunvirran vuoksi, joka kulkee Petäjäniemen kärjen kautta aavistuksen Vuokatin puolelta koukaten.
- Keliolosuhteet: Kesän vallitsevien tuulensuuntien vuoksi (etelä-länsi) aallonmuodostus on vähäisempää Juurikka- ja Tikkalahtien edustalla. Alueella pystyy kalastamaan ”kelillä, kuin kelillä". Keliolosuhteet ovat myös toiminnan turvallisuuteen vaikuttava tekijä.
- Etäisyys: Alue on sopivalla etäisyydellä Vuokatin matkailukeskittymästä. Etäisyys on myös toiminnan turvallisuuteen liittyvä tekijä.
 |
| Kuva 3. Ammatti- ja virkistyskalastusalueet purkuputken läheisyydessä. |
Syvänteet vaarassa
Kaavailtu purkuputki sijaitsee Nuasjärven itäpäädyssä, josta on matkaa järven itäreunalla sijaitsevaan Vuokatin matkailukeskittymään n. 7km. Kajaanin keskustaan purkuputkelta on matkaa n. 20km, jossa osa purkuputken vesistä kulkee Kajaaninjokea pitkin linnanraunioiden ohi. Osa vesistä kiertää tunnelivoimalaitoksen kautta ja purkautuu Kajaaninjokeen Ämmänkosken alapuolella. Lähimpänä purkuputkea Vuokatin majoituskohteista sijaitsee Vuokatin Aatelin kansainvälistä tunnustustustakin saanut saarikohde Aateli Island. Aateli Island sijaitsee Jormaslahden suulla Lamposaaressa, josta purkuputken suuaukolle on matkaa itä-koilliseen vain 1.5km.
Karkeasti arvioituna n. 80% Nuasjärven pinta-alasta on purkuvesien vaikutuspiirissä. Myös tuulet liikuttelevat vesimassoja ja aiheuttavat sekoittumista.
Käytännössä purkuputkien vedet eivät sekoitu koko Nuasjärven (Rehja-Nuasjärvi) vesimassaan heti, vaan sekoittuminen on hyvin paikallista. Purkuputkea ympäröivän hevosenkengän muotoisen syvänteen vedet ovat ensimmäisenä sekoittumassa purkuvesiin, ts. syvänteet täyttyvät, eli kerrostuvat ensimmäisenä. Samalla syvänteitä uhkaa hapettomuus mikä heikentää kalojen elinolosuhteita.
Päivittäin Nuasjärveen laskettavasta sulfaattimäärästä huolimatta hakemuksessa arvioitu, että käsiteltyjen jätevesien johtaminen ei aiheuta veden suolapitoisuudesta johtuvaa pysyvää kerrostumista Nuasjärvessä. Laimennuslaskelmien perusteella ympäristönlaatunormien ylityksiä on odotettavissa purkupaikan läheisyydessä ainakin kadmiumin ja ehkä myös elohopean osalta.
 |
| Kuva 4. Nuasjärven syvänne, sekä purkuputken suuaukon etäisyydet merkittäviin matkailu- ja asutuskohteisiin. |
Kaivostoiminnan lyhyen toimintahistorian aikana, kaivostoiminnan vaikutusta ei ole ollut havaittavissa lähijärvien kalojen metallipitoisuuksissa. Se ei kuitenkaan pois sulje sitä mahdollisuutta etteikö vaikutuksia voisi olla, koska esim. Evira vaatii lausunnossaan mm. lisätutkimuksia päästöjen haitallisiin vaikutuksiin kalakantaan elintarvikkeena. Toteutuessaan purkuputki olisi kuitenkin lopullinen, jonka kautta Nuasjärveen kulkeutuisi kymmenien vuosien aikana valtava määrä erilaisia haitta-aineita.
Toimitusjohtaja Pekka Perä on todennut kaivosalueen lähijärvistä vuonna 2012 sulffaattipästöjen haittaavan vain kourallisia ihmisä. Nuasjärven kohdalla kyse ei ole vain kourallisesta ihmisiä, kuten aiemmin on osoitettu.
Nuasjärvessä elää elinvoimainen järvitaimenkanta
Nuasjärven syvänne reuna-alueineen on mm. merkittävä muikun elinalue, joita mm. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu järvitaimen hyödyntää ravinnokseen. Nuasjärven syvänne on yksi Sotkamon reitin järvitaimenkannan pääsyönnösaltaista. Nuasjärveen laskeva Jormasjoki ja Jormasjärveen laskeva Tuhkajoki ovat järvitaimenen poikastuotantoalueita, lisäksi Jormasjoessa lisääntyy harjus.
Suomen eliölajien uhanalaisluokituksessa (2010) vaelluskaloista meritaimen ja järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi ja vaellussiika, ankerias sekä taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi. Määritelmän mukaan erittäin uhanalaiseen lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa.
Vuoden 2011 lopulla päättyneen Kainuun vaelluskalahankkeen tavoitteina on ollut edesauttaa vaelluskalojen (taimen ja lohi) luonnonmukaisen lisääntymisen elvytystä Kainuun keskeisimmissä Oulujärveen laskevissa vesistöissä. Hankkeen tavoitteena oli saada Kainuun laajat hajallaan olevat lisääntymisalueet tuottamaan nykyistä paremmin leimautuneita ja luonnonvalinnan läpikäyneitä vaelluskalojen laatupoikasia. Kalataloudellisten tavoitteiden lisäksi hanke loi pohjaa uusille vetovoimatekijöille Kainuun matkailussa luonnonkalakantojen elvyttämisen kautta. Järvitaimenen on todettu olevan uhanalainen matkailuvaltti.
Kansallinen kalatiestrategia
Purkuputkihanke on ristiriidassa
kansallisen kalatiestrategian ja siihen liittyvän
kalatiestrategian taustaselvityksen kanssa, jonka tärkeimpänä ja samalla kiireellisimpänä päämääränä on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä mahdollistuu kestävimmällä tavalla vaellusyhteyden palauttamisella ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla toimenpiteillä, kuten strategiassa todetaan. Elinvoimaisuus vahvistetaan turvaamalla koko elinympäristö.
Kansallinen kalatiestrategia on huomioitava kaikissa vesistöjä koskevissa hankkeissa.
Vaikutusten puutteellinen arviointi
Purkuputkihankkeessa ei ole huomioitu riittävän laajasti vaikutuksia väestöön, elinoloihin ja viihtyvyyteen, vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja eliöstöön, sekä vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen. Sosio-ekonomiset vaikutukset, kuten Nuasjärven ja sen ympäristön vetovoimaisuuden säilyttäminen ja parantaminen on jätetty myös huomioimatta.
Myöskään vaikutuksia matkailualueen imagoon ei ole kartoitettu, joka on riippuvainen mm. luonnon imagosta, huolimatta siitä, että matkailu on yksi alueen vahvimmista elinkeinoista. Imagovaikutuksia ei ole arvioitu siitäkään syystä vaikka hakemuksessa on todettu tietoisuuden ylijäämävesien johtamisesta vesistöön vähentävän kalastushalukkuutta lähialueen järvissä ja vaikeuttava pyydetyn kalan menekkiä. Hakemuksessa myös arvioidaan jätevesien johtamisesta aiheutuvan kalataloudellisia haittavaikutuksia Nuasjärvessä. Lisäksi hakemuksessa rinnastetaan Nuasjärveä virheellisesti kaivospiirin nykyisessä vaikutuspiirissä oleviin vesistöihin mm. ammattikalastuksen ja virkistyskäytön suhteen. Nuasjärven käyttöaste on monikymmenkertainen, ellei satakertainen, verrattuna kaivospiirin nykyisessä vaikutuspiirissä oleviin vesistöihin.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. sitä ettei purkuputken ympäristölain mukaisessa hakemuksessa ole kartoitettu riittävän laajasti vaikutuksia Nuasjärven ammatti- ja virkistyskalastukseen, eikä myöskään kalastus- ja vesistömatkailuun. Myöskään vaikutuksia Nuasjärven vaikutuspiirissä olevien yritysten liiketoimintaan ei ole huomioitu riittävällä laajuudella. Purkuputken ympäristölain mukaisessa hakemuksessa ei ole myöskään kuultu Vuokatti Fishing kalastusmatkailuyritystä, vaikka Nuasjärvi on yrityksen liiketoiminnan ns. kivijalka, josta luvan hakijalla on ollut tieto. Nuasjärven kalastus- ja vesistömatkailu ovat yksi osa Vuokatin matkailua.
Tietoisuus ylijäämävesien eli ns. ”kaivosvesien” johtamisesta Nuasjärveen saattaa aiheuttaa mm. ranta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen arvon alenemista. Samojen inhimillisten päätöksentekomallien vuoksi myös rantojen virkistyskäyttö vähenee, toisin kuin hakemuksessa väitetään.
YVA-menettely välttämätön
Jo pelkästään niiden tosiasioiden valossa, että Nuasjärvi on keskeinen järvi ja sen virkistyskäyttö on merkittävää ja eikä kaivostoiminta ole koskaan aikaisemmin ”ylettänyt lonkeroitaan” näin lähelle Vuokatin matkailua, on purkuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) välttämätön.
Purkuputken vaikutuspiiriä
 |
| Kuva 5. Nuasjärven maisemaa hallitsee Vuokatin vaarajono, jonka rantaviivasta on etäisyyttä purkuputkelle n. 6.5km. Vuokatin matkailukeskittymä kuvassa vaarajonon vasemmassa päädyssä. |
 |
| Kuva 6. Tunnettu näkymä vaaran päälle johtavalta tieltä luoteeseen, Nuasjärvelle. Näkymä on tuttu sadoille tuhansille matkailijoille. Purkuputken suuaukko 7.5km päässä kuvauspaikasta, vasemmalla olevan metsän takana. |
 |
| Kuva 7. Edellisen kuvan näkymä talvella. Purkuputken suuaukko Petäjäniemen ja Lamposaaren välissä. |
 |
| Kuva 8. Kilpakalastajia lähdössä Nuasjärvelle. Purkuputken suuaukko vastarannalla kuvan ylälaidassa. |
 |
| Kuva 9. Iso Selkäsaari ja Vuokatin vaarajono. Kolin kansallismaisemaan verrattava näky Nuasjärvellä purkuputken vaikutuspiirissä. Purkuputken suuaukko kuvan oikeassa laidassa aavistuksen kuvan ulkopuolella, 1.7km Selkäsaaresta etelään. |
 |
| Kuva 10. Vetouistelua purkuputken vaikutuspiirissä Petäjäniemestä länteen. Purkuputken suuaukko 1.5km kuvan vastakkaisessa suunnassa. |
Saalita purkuputken viereltä
Vuokatti Fishing toteuttaa 80 - 90% kalastusmatkoistaan kyseisellä kalastusalueella aikaisemmin mainittujen seikkojen vuoksi. Samalla alueella kalastavat kesän aikaan myös lukuisat omilla veneillään Vuokattiin saapuneet matkailukalastajat.
Kuvien saaliit ovat vain pieni määrä siitä kokonaissaaliista mitä on saatu pelkästään tulevan purkuputken suuaukon välittömästä läheisyydestä. Kuvien kalojen saamapaikoilla etäisyyttä suuaukkoon n. 150m.
 |
| Kuva 11. Hauki 10kg / 121cm, kevät, purkuputken suuaukon välittömästä läheisyydestä. |
 |
| Kuva 12. Taimen 3.2kg / 62cm, kevät, purkuputken suuaukon välittömästä läheisyydestä. |
 |
| Kuva 13. Kalastusmatka, hauki, asiakkaalle, +9kg / 116cm, syksy, purkuputken suuaukon välittömästä läheisyydestä. |
 |
| Kuva 14. Kalastusmatka, asiakkaiden tyypillinen kuhasaalis, kesä, purkuputken suuaukon välittömästä läheisyydestä. |
