torstai 4. maaliskuuta 2010

Voe minnuu ja miun kaloja...

Niin oli kovin lyhytaikainen edellinen tuttavuuteni näiden veijareiden kanssa, kun paljussa niitä lampeen juoksutin, jotta olisin ehtinyt sopimaan että ainoastaan minun tarjoama viehe on se mihin täräytetään. Näin kuitenkin sattumoisin kävi. Ensin nousi 1.50kg ja kohta perään 1.36kg kirjolohet.

Ties moneskohan kerta lie, kun tuli todistettua samojen vieheiden "purevuus" Särkisen kaloihin. Prohimek-Rosteri osaa ärsyttää juuri sopivasti lammen kirjolohia, vieheen leijailu vajutuksessa on riittävän hidasta ja epäsymmetrisesti sijoitettu pikkukalaa jäljittelevä siluetti saa lisäpotkua vajutuksessa syntyvästä pienestä värinästä. Tämän lammen kaloille kannattaa tarjota normaalia kookkaampia peltejä.


Ennen kalastusretkeä asiakas toivoi illaksi savustettavaa, ja sen Ahti soi, Ahtille kiitokset.

ps. Urhoollisesti olen kantanut mukanani järjestelmäkameraani, pakkasissa ja sateissa, mutta en juuri tänään. Syyllistyin kaameaan itsepetokseen ja annoin epädynamiikan ja kohinan ohjata tekojani. Tuotin otokseni matkapuhelimen säälittävällä tallennustekniikalla. Pahoittelut siitä, pyrin parantamaan tapani.