Olimme samalla kokoonpanolla liikkellä, Team Troplan-"kolmen polven Harju", kuin edellisvuonna ja vähintäänkin yhtä korkein odotuksin. Lähdimme hakemaan parannusta edellisvuoden sijalukuun 47.
Treenit
Edellisviikonlopun PohjolaCUPin osakilpailussa Suomussalmen Kiantajärvellä koluaminen verotti sen verran energiaa ja aikaa, ettei ko. viikonloppu mahdollistanut Paltaselälle pääsyä. Vaikkakin Kiantajärvi yksipäiväisine treenauksineen oli onnistunut tempaus. Kokoonpanolla - Tikkanen, Seppänen, Harju - täräytimme Ylä-Kainuusta hienon kakkossijan ja samalla kisojen kovimman haukikassin. Samana viikonloppuna HondaCUPin kiertäjät saivat kaikessa rauhassa kiertää Paltaselällä "köllejä" etsiskellen. Tiedot kertoivat, että kisamitallista kuhaa (yli 48cm = n.850g) nousee mallikkaaseen tahtiin, niin kuin aina Kuhakunkku-treeneissä.
Alkuviikkoa työllistivät kalastusretket asiakkaiden kanssa Nuasjärvellä kuhia uistellen. Isomukset loistivat poissaolollaan, mutta ns. Nuasen standardi-kastiin kuuluvia 1.1kg - 1.5kg jörriköitä pamahteli hyvään tahtiin. Kuhakunkkua ajatellen eivät ajelut Nuasjärvellä ihan hukkaan mene, veto- ja vedensyvyydet antavat aina osviittaa myös Oulujärvelle, onhan kyseessä "lähes" sama vesiallas.
Loppuviikkoa piinasivat kovat tuulet ja muutamana päivänä ainoana treenivälineenä toimi E71. M/S Big Mama luikahti Oulujärven aalloille perjantaina iltapäivästä, ensimmäistä kertaa Paltaselälle tälle kaudelle. Iltapäivän laantuvat tuulet houkuttivat vesille monet maissa tuulia pidelleet uistelijat ja Paltaselälle alkoi soljua veneitä tasaiseen tahtiin.
Pyörittelin "Reiskan" kanssa, vanhasta muistista, illan aikana viisi oletettua kuhapaikkaa, Lautamatalan länsiviitta - Petäjänimen kärki - Juurikkaniemen lateraalit - Mäyräkarin länsilinja - Selkä-Honkinen/Luokkinen-akseli. Juurikkanimeen posotellessa tsekkailin Lehtosen länsikärkeä ja jo vähän löysäilinkin kiulua plaanista, mutta aikataulu (mikä ihmeen aikataulu - mies lomalla) ei mahdollistanut sen paikan koeponnistusta, paha virhe. Luokkisen kulmilla nappasin kamat ylös järvestä, hetki sen jälkeen kun virkavalta oli suorittanut hitaan ohimarssin kahden vesikulkuneuvon voimin.
Treenisanoma oli selvä, kisamittaa löytyi vain kahdesta täsmäpaikasta, eivät mitään jättejä, 58cm suurin. "Ylänurkka" pukkasi pelkkää haukea. Ensimmäistä kertaa kokeilin kuhalle säippäpyyntiä, pari pitkää piiskaa puolellaan ja takilat, ainoastaan 6 viehettä pyynnissä. Tämän tekniikan päätin koeponnistaa tulevissa kisoissa jo alkuviikosta teemalla "pystyykö kisoissa henkisesti pyytämään ilman kelkkoja?" :) Käytin pariin otteeseen takiloissa välilaukaisijoita ns. alivetojen tarkasteluun.
Kisat
Muuttunut sää ei povannut hyvää, olisipa vaan jatkanut perjantain kaltaista säätä. Noo, keli on kaikille sama.
Jälleen kerran sai huomata Kuhakunkun keränneen massat liikkeelle. Kisakeskuksen siirtäminen "takaisin" kylälle viime tingassa oli onnistunut ja merkittävä liike. Tähän kommenttina, että kyllähän se tosiaan niin on, että kuka tekee suurimman työn määrää missä kaappi seisoo, hyvä pojat!
Startti sujui jouhevasti ja kiulut hävisivät Paltaselällä. Meidän aloituspaikka oli niin lähellä, että jäi hyvin aikaa viritellä välineet pyyntikuntoon.
Ja sitten se alkoi ... kuha ... ei mittaa ... kuha ... ei mittaa ... voi helekutarallaa. Oli täysi työ pitää edes kuusi viehettä "puhtaana" silpusta. Ensimmäisen kahden tunnin aikana ei tainnut olla yhtään hetkeä, etteikö joku kampe olisi ollut veneessä "puhdistettavana".
Pakollisen perinteiset tasatuntisoitot Seppäsen ja Sorviston kanssa kertoivat, että meillä pätkii silppua kyytiin rajuun tahtiin. Ensimmäiset parituntiset antoivat myös pari +48cm kalaa.
Luotin tilastolliseen pakkoon. Tähän silppumäärään on jo tilastollisesti pakko mahtua useampi yli 48cm kala, koska veneessä kävi myös useita 45 - 47cm kaloja. Vaan ei niin ei!
Ja silppua riitti. Kirjanpitäjä ilmoitti n. 50:nen kalan kohdalla, ettei jaksa enään kirjata kaloja vihkoon. Kisaa oli vielä monta tuntia jäljellä.
Ajoimme käytännössä Petäjäniemen kärjen "puhki". Plotterista zoomia suuremmaksi ja taas löytyi uusi ajamaton linja. Jossain vaiheessa on uskottava, ettei paikasta löydy karkeampaa. Vaihdoimme Lautamatalan viitalle.
Lautamatalan nurkalla kalat olivat vielä tiukempana pallona. Vaikkei ollut kelkkoja vedossa, oli siitä huolimatta vaikea pysyä siinä kohdassa mistä kalaa nousi. Lautamatalalla pyörittely antoi yhden 50cm kuhan ja silppua samaan tahtiin, kuin edellisessäkin paikassa.
Viimeisen tunnin aikana laajensimme rinkiä ja ajoimme Lehtosen reunaa. Sama tarina ... pientä.
Se oli sitten siinä. Kamat ylös, kiulu plaaniin ja punnitukseen. No mitäs muuta sitten iltapäivän ja illan aikana tapahtui ... kaakaota ja muuta juotavaa meni siihen tahtiin, että joku pojista oli koko ajan pissalla, yksi pissi vastatuuleen sukillensa ja samainen söi kaikki domino-keksit ... ja mitähän tästä seurasi ... (nauru)hermoja koettelevaa puuhaa junnujen kanssa kilpakalastaminen :)
Eväsmäärä, joka meillä oli veneessä mukana, riittäisi ruokkimaan vähintäänkin kolme venekuntaa SM-kisojen ajan, treeniviikko mukaanlukien ;)
Kyllä me ensivuonnakin olemma mukana onkimassa ja vähän "nousuja" hakemassa!
Onnittelut kaikille 35:lle meitä paremmalle venekunnalle! Erityiset onnittelut Kuhakunkku-tittelistä ja komeasta osakilpailuvoitosta Janne Arffmanin venekunnalle. Voittajavenekunnan vaappumestari-Haverinen ja ruorimaestro-Junnila opastavat myös M/S Big Maman kannella Troplan - Vuokatti Fishing asiakaskuntaa Nuasjärvellä kalastuksen saloihin.
Lisäksi onnittelut Tatu Paavolan venekunnalle hienosta 4. sijasta. Ovatpa muuten sekä Janne, että Tatu miehistöineen, sekä naisistoineen kalastusseura Hillside Anglers jäseniä - hyvä me ;)
Kuhakunkku 2010 voittajat. Janne Arffman (oik.), Minna Arffman ja Tero Haverinen kuuntelevat tarkkaan mitä Juho Junnila vastailee Kyösti Karjalaisen kysymyksiin.
Isot kiitokset XXX-Fishingclub Paltamo! Kuten on jo monesti ja monessa foorumissa todettu, Paltamon-miehet tietävät kuinka onnistuneet ja toimivat uistelukilpailut järjestetään! Nämä kisat eivät ole jämähtäneet kivikauteen. Punnituksen jälkeiset kilpailijoiden haastattelut, samoin kuin palkintojenjaon yhteydessä palkittavien tenttailut, puuhamies-Kyöstin toimesta, olivat mukavaa kuunneltavaa.
ps. olimma tässä muutaman viikon ajan Mr. "Sinttivintturi" Tervon kanssa käyneet keskustelua mm. aiheesta "kuka voittaa Kuhakunkun ja mitkä ovat perustelut". Palkintojen jakoa katsoessani Lauri-poijan kanssa soi puhelin, Sami Tervo soittaa - minä: "Moro, moro ... enkös minä vielä eilen sinulle sanonut, että jompikumpi venekunta voittaa joko Arffmanin Janne, tai Sorviston Marko" Sami: "Nooo, niiin, niinhän minä sanoin". Perusteluja en julkisesti kerro :)
pps. ei muuten kannata minun vähään aikaan lotota ;)
Photos by Antti, Tuure & Lauri Harju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti