Ei niin kiire kalahommissa, etteikö Vuokattihiihtoon ehtisi ;)
Parisen viikkoa sitten pamautimme Laurin kanssa 20 kilometrin testilenkin vapaalla hiihtotavalla Vuokatinvaaroilla. Suksi luisti siihen malliin, että lenkin päätteeksi päätimme osallistua tulevaan Vuokattihiihtoon kolmenkympin matkalle edustaen Vuokatti Fishingiä. Tuon testilenkin jälkeen ehdimme tekemään ainoastaan yhden kympin "herkistely"-lenkin, sitten tulikin "Kuningas-Yrjö" pikavisiitille kotiimme.
Lähdimme siis kumpainenkin tuplaamaan talven hiihtokilometrejä numerolappu rinnassa. "Vauhti tappaa"-sanotaan, siis maltilla liikkeelle.
Malttia meillä olikin, annoimme pääryhmän karata heti lähtölaukauksen jälkeen ja jäimme Laurin kanssa hiihtelemään kahdestaan. Nousujohteisen alkupätkän luistelu-ura oli jauhautunut todella muusiksi ja alta paljastunut kylmä pakkaslumi tappoi suksen luiston. Samaa kommentoivat myös kuudenkympin hiihtäjät toisesta kierroksesta.
Emäntäkoulun jälkeen alkoi suksi luistamaan. Vähäisistä hiihtokilometreistä johtuen piti Laurin menoa toppuutella. Hitaassa vauhdissa ehdimme hyvin ihailla maisemia ja rupatella niitä näitä, niin kuin aikuiset miehet konsanaan :)
Ensimmäiset kilpakumppanit tulivat vastaan selkä edellä ennen Rönkön juottopistettä. Matka kohti Heikkilää sujui rauhallisesti kuudenkympin kärkihiihtäjiä väistellen. Välillä olimme nousun alla pysähdyksissä jottemme sotkisi kisaveikkojen keskinäisiä mittelyitä ... kovaa vauhtia paahtoivat myös "entiset" hiihtosuuruudet.
Viimeisessä juottopisteessä Heikkilässä annoin pojalle luvan hiihtää viimeisen 7.5km haluamaansa vauhtia. Loppumatkan vauhtia riittikin, toki maan vetovoiman aiheuttamalla kiihtyvyydellä oli osansa, lisäksi luisto parani huomattavasti, latupohja oli huomattavasti kovempi ja lumi oli kosteampaa, kuin alkumatkasta. Lauri paahtoi paikoin monia satoja metrejä pitkänmatkan kilpahiihtäjien peesissä, kokoero hiihtäjien välillä oli vähintäänkin huomattava, kuin kirppu karhun takalistossa ;)
Maalilinjan lähestyessä olimme vielä kenttäkuuluttajan mukaan Vuokatti Fishing-miehiä, maalissa Lauri pääsi heti haastateltavaksi ja olikin haastattelijan kommenteissa yhtäkkiä Sotkamon-Jymyn hiihtäjiä ... noo ... yhtä kaikki ... hyvä Sotkamo ja hyvä Vuokatti. Hienot järjestelyt ja mukava fiilis, kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille!
Emäntäkoulun jälkeen alkoi suksi luistamaan. Vähäisistä hiihtokilometreistä johtuen piti Laurin menoa toppuutella. Hitaassa vauhdissa ehdimme hyvin ihailla maisemia ja rupatella niitä näitä, niin kuin aikuiset miehet konsanaan :)
Ensimmäiset kilpakumppanit tulivat vastaan selkä edellä ennen Rönkön juottopistettä. Matka kohti Heikkilää sujui rauhallisesti kuudenkympin kärkihiihtäjiä väistellen. Välillä olimme nousun alla pysähdyksissä jottemme sotkisi kisaveikkojen keskinäisiä mittelyitä ... kovaa vauhtia paahtoivat myös "entiset" hiihtosuuruudet.
Viimeisessä juottopisteessä Heikkilässä annoin pojalle luvan hiihtää viimeisen 7.5km haluamaansa vauhtia. Loppumatkan vauhtia riittikin, toki maan vetovoiman aiheuttamalla kiihtyvyydellä oli osansa, lisäksi luisto parani huomattavasti, latupohja oli huomattavasti kovempi ja lumi oli kosteampaa, kuin alkumatkasta. Lauri paahtoi paikoin monia satoja metrejä pitkänmatkan kilpahiihtäjien peesissä, kokoero hiihtäjien välillä oli vähintäänkin huomattava, kuin kirppu karhun takalistossa ;)
Maalilinjan lähestyessä olimme vielä kenttäkuuluttajan mukaan Vuokatti Fishing-miehiä, maalissa Lauri pääsi heti haastateltavaksi ja olikin haastattelijan kommenteissa yhtäkkiä Sotkamon-Jymyn hiihtäjiä ... noo ... yhtä kaikki ... hyvä Sotkamo ja hyvä Vuokatti. Hienot järjestelyt ja mukava fiilis, kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille!